Print This Page

Lumitähden historia

On varhainen lokakuun aamu 1858. Pikkupoika rämpii silmät ristissä, lakki kallellaan Kokkolan liejuisia katuja. Tuleva suurmies, kauppias ja taidelahjoittaja Karl Herman Renlund se siinä tallustaa surkean näköisenä parin korttelin mittaista koulumatkaa kotimökistään Läntiseltä Kirkkokadulta Pakkahuoneenkadulle. Että pitikin juuri Kokkolaan perustaa Suomen ensimmäinen Pientenlastenkoulu nuoren Karl Hermannin kiusaksi! Eikö äidin opetus olisi varsin hyvin riittänyt? Mutta mikään ei auta. Kouluun on mentävä, kun kerran sellainen on keksitty perustaa.

Luokassa opettaja odottaa tuimana ”sitä levotonta Renlundin viikaria”. Lontoosta ja Tukholmasta mallinsa ottaneen Kokkolan Pientenlastenkoulun opetus tähdentää esikuviensa malliin kuria ja järjestystä. - Vielä ne Kokkolan herrat minullekin hattua nostavat, 14-vuotias Karl Herman puuskahtaa lähtiessään oppipojaksi Helsinkiin. Kokkolan herrat tulevat kuin tulevatkin nostaneeksi vielä moneen kertaan hattua Renlundin pojalle. Hän ryhtyy Helsingissä kauppiaaksi ja perustaa Renlundin rautakaupan, Suomen suurimman alallaan. Hänestä tulee monien muidenkin merkittävien liikeyhtiöiden suuromistaja, valtiopäivämies ja maankuulu taide- ja koulumesenaatti. Kokkolassa onkin Renlundin nimeä kantava taidemuseo, jossa on useita hänen aikalaistaiteilijoiden maalaamia arvotauluja, sekä Herman Renlundin katu kunnioittamassa suurmiehen muistoa.

Lumitähti aula

Palataan Pakkahuoneenkadulle, missä tänäkin päivänä tuo Renlundinkin käymä koulutalo on yhä pystyssä.

Ensimmäiset Pientenlastenkoulut perustettiin Lontoossa 1819. Tukholmaan sellainen perustettiin 1836 ja Suomen ensimmäinen alettiin rakentaa Kokkolan Pakkahuoneenkadulle vuonna 1839. Koulutoiminta siinä alkoi 1846. Rakennuksen lahjoittivat kouluyhdistykselle kaupungin kaksi tunnetuinta raatilaista, kauppias Anders Donner ja laivanvarustaja Matts Hongell. Ruotsinkieliset porvarit halusivat lahjoittaa sivistyksen mahdollisuuden köyhille suomenkielisille lapsille. Pientenlasten koulun lisäksi tässä kiinteistössä toimi 1850-luvulla myös ilta-ammattikoulu. Seurakuntatalona ja kirkkonakin Pakkahuoneenkatu 5 on ollut aikoinaan Vanhankaupungin varsinainen sydän, sen kulttuurinen keskus. Siellä on käyty koulua, on äänestetty, tehty seurakuntaelämää koskevia päätöksiä ja vietetty monenlaiset perhejuhlat. Talo on ollut aina monenlaisten kohtaamisten paikka. 1930-luvulta kiinteistö palveli seurakuntakotina, sotavuosina taas kansakouluna ja Kokkolan kirkon loppiaisena 1958 sattuneen tulipalon jälkeen talo toimi jopa tilapäisenä kirkkorakennuksena. 1990-luvun alussa se jäi tyhjilleen seurakunnan rakennettua uudet tilat, jolloin kiinteistö oli vuosien ajan vain vähällä käytöllä. Suuri kulttuurihistoriallinen aarre, osa kaupungin juurista, oli rapistumassa. Vuonne 1997 kiinteistö peruskorjattiin asuinkäyttöön ja Kaupunkikartano Lumitähden toiminta alkoi vuonna 1998.